100 Klassikkokirjaa, Joita Et Voi Jättää Lukematta – Montako Tunnet Jo?

Löydät täältä kaikki parhaat kirjallisuuden teokset kautta aikojen kerättynä valmiiksi paketiksi. Lista sisältää sotakertomuksia, tarinoita suomalaismetsien juroista asukeista, usean teoksen fantasiakokoelmia, koskettavia rakkaustarinoita ja ihastuttavia satuja. Listan on aluperin kerännyt Keskisuomalainen.

Sivustoltamme saat hyvän yleiskäsityksen siitä, mitä kultakin teokselta voi odottaa. Lue esittelymme ja uppoudu klassikkoteosten maailmaan. Voit lukea ne järjestyksessä tai valita omat suosikkisi.

”Kalevala” ja ”Helkavirret” kertovat Suomen alkuvoimasta

Kalevala

”Kalevala” on Elias Lönnrotin luoma Suomen kansalliseepos, joka tunnettuudestaan huolimatta jää monilta lukematta sen totutusta poikkeavan kielenkäytön vuoksi. Kalevalamitasta huolimatta – ja myös juuri sen vuoksi – teos kannattaa lukea.

Se kertoo omista juuristamme ja on tarina vahvasta, väkevästä Suomen kansasta, jonka myyttisiksi nousevat hahmot tavoittelevat parempaa tulevaisuutta ja samalla pohtivat elämän tarkoitusta ja alkuperää.

Helkavirsiä

Eino Leinon vuonna 1903 julkaisema teos ”Helkavirsiä” on Suomen kirjallisuushistorian helmiä ja todellinen suomalaisen sielunelämän kuvaus. Tekstit ovat Leinon itse keksimiä balladeja ja myyttejä, joilla on kuitenkin kosketuspintaa realismiin ja ihmisten kohtaamiin vaikeuksiin puutteen ja epätoivonkin keskellä. Se tulkitsee omalla tavallaan myös Kalevalan myyttejä ja sen riimit ja kirjoitustyylikin pohjautuvat kalevalaiseen kerrontatyyliin.

”Seitsemän veljestä” ja ”Täällä Pohjantähden alla” valottavat suomalaista sielunmaisemaa

Seitsämän veljestä

Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä” kuuluu suomalaisiin klassikkoteoksiin, ja sen tarina kestää useammankin lukukerran. Kirja ilmestyi vuonna 1870 ja se kertoo kymmenen vuoden ajalta Jukolan seitsemästä orpopojasta, jotka pyrkivät tulemaan toimeen keskenään ja saamaan itselleen elantoa. Karusta ympäristöstä huolimatta tarina on hauska, ja poikien edesottamuksia lukemaan oppimisesta ja kosiomatkoista lukee mielellään.

Täällä pohjantähden alla

Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden alla” on kolmiosainen kirjasarja, joka kertoo realistisen kuvan Suomen historiasta ja siitä, miten tavallinen maalaiskylän ihminen asettuu suurempaan kuvaan. Teos kertoo Koskelan suvun tarinaa pellonraivaaja-Jussista nälän ja sotavuosien kautta 1950-luvulle, jolloin ollaan jo lähellä modernia elämänmenoa. Kirja on paitsi Suomen historian kuvaus, myös rakkaustarina keskiössään kaikkien tuntemat Akseli ja Elina.

Huovisen ja Ahon filosofia ja elämänasenne kiinnostavat

Havukka-ahon ajattelija

”Havukka-ahon ajattelija” on Veikko Huovisen vuonna 1952 julkaistu esikoisteos. Kirjassa seikkaileva mies on metsästäjä ja ennen kaikkea metsien filosofi, joka nauttii luonnosta sekä maailmanmenon merkityksen pohtimisesta.

Teoksen päähenkilö on Kainuun korvessa asuva Konsta Pylkkänen, joka ei tee suurta numeroa itsestään, mutta näkee jokaisen asian, myös oman olemassaolonsa, merkittävänä ja ihmettelyn arvoisena asiana.

Rautatie

Juhani Ahon ”Rautatie” on mukavan hyväntuulinen kirja 1800-luvun loppupuolen suomalaiselämästä. Vaikka pääosassa olevat Lapinlahdella asuvat Liisa ja Matti käyvät keskenään melko kärkästä keskustelua, ja Matti naljailee vaimonsa kustannuksella, taustalta löytyy lämpöä ja rakkautta. Kirjan tarina kertoo rautatien rakentamisesta, mutta samalla myös suuremmista uudistuksista ja siitä, miten kehitys Suomen maaseutuväestön keskuudessa kohdataan.

Suomen sotavuosia mies- ja naisnäkökulmasta

Tuntematon sotilas

Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on loistava ajankuva sodasta, jonka todellisista tapahtumista ei ole kulunut edes kovin pitkää aikaa. Vaikka tarina on fiktiivinen, se pohjautuu oikeisiin tapahtumiin ja myös Linnan omakohtaisiin kokemuksiin.

Päähenkilöitä on useita, ja heidän erilaisuuttaan kuvataan murtein sekä toisistaan poikkeavin kertomuksin. Kirjan kerronta vaihtelee todella synkistä tapahtumakuvauksista hersyvään rintamahuumoriin.

Hylätyt talot, autiot pihat

”Hylätyt talot, autiot pihat” on Laila Hietamiehen Kannas-romaanisarjaan kuuluva teos. Se on sotaromaani, joka kuvaa tapahtumia hyvin realistisesti naisten ja lasten näkökulmasta. Hietamies kertoo oloista, joissa miehet ovat rintamalla ja naisten tulee selviytyä kaikesta.

Sota vaikuttaa kaikkiin: jokaisella on joku läheinen, jonka on menettänyt rintamalle. Pahuutta on vihollisen lisäksi myös omien riveissä.

Rakkaustarinoita suomalaiseen tapaan

Rakasta minut vahvaksi

Vuonna 1991 julkaistu Aino Suholan ”Rakasta minut vahvaksi” on runoteos, mutta tyyliltään se on kaukana perinteisestä. Runojen kanssa vuorottelevat pitkät proosalliset tekstikohdat, jotka runojen ohella pohtivat elämää. Kirjassa käsitellään kauniisti elämän pieniä yksityiskohtia, hetkiä, joilla on merkitystä. Sivuilla pohditaan laajemmin myös sitä, mikä tekee meistä juuri sellaisia kuin olemme: rikkinäisiä, pelokkaita, mutta rakastavia yksilöitä.

Anna minun rakastaa enemmän

Juha Itkosen kirjoittama kirja ”Anna minun rakastaa enemmän” kertoo suomalaisesta pikkukaupungista ponnistaneen rocklaulaja Suvi Vaahteran elämästä ja katoamisesta Mosambikissa. Kertojana on tämän poikaystävä, jonka tunteita Itkonen maalaa erinomaisesti teoksessaan.

Myös Vaahteran äidille annetaan ääni, joka tuo uuden kerroksen kirjan tarinaan. Musiikin lisäksi kantavina teemoina on toisesta luopuminen sekä rakkauden loppumisen mahdottomuus.

Suomalaista fantasiamaailmaa

Ennen päivänlaskua ei voi

”Ennen päivänlaskua ei voi” on paitsi Reino Helismaan laulun säe, myös Johanna Sinisalon romaanin nimi. Muitakin ”Päivänsäde ja menninkäinen” -laulusta tuttuja säkeitä nähdään tässä Sinisalon vuonna 2000 julkaisemassa esikoisromaanissa.

Tarina sijoittuu Tampereelle nykyaikaan, mutta sen maailma on kuitenkin kuvitteellinen. Päähenkilö taistelee minuutensa kanssa ja löytää uuden ulottuvuuden epäluonnollisen peikon hahmossa, joka muuttaa hänen elämänsä.

Pessi ja Illusia

Vuonna 1944 julkaistu Yrjö Kokon klassikkosatuteos ”Pessi ja Illusia” vie mukaansa fantasiamaailmaan, jossa realismillakin on sijaa. Vaikka kirja on satu, se on kirjoitettu niin, että aikuinen lukijakaan ei kyllästy tarinaan.

Teoksen päähenkilöt pessimistinen peikko ja lapsenomaisesti elämän ihmeitä hämmästelevä keiju löytävät yhteyden erilaisuudestaan huolimatta. Teoksen mielenkiintoinen teema pohjautuukin tähän vastakkainasetteluun, mikä tekee tarinasta ajattoman.

Alkoholismin ja väkivallan varjossa

Pikku Pietarin piha

Simo Puupposen eli Aapelin kirjoittama ”Pikku Pietarin piha” julkaistiin vuonna 1958, mutta sen käsittelemät teemat ovat läsnä edelleen tämän päivän ihmisten elämässä. Kirja kuvaa Puupposen kotikaupunkia Kuopiota 1920-luvulla, ja teoksella on muitakin yhtymäkohtia hänen lapsuuteensa.

Kirja kertoo pikkupojan, Pietarin, kehitystarinan Suomen sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Äidin menetys ja isän alkoholismi kehystävät hänen kasvuaan aikuiseksi.

Huojuva talo

Maria Jotuni kirjoitti teoksensa ”Huojuva Talo” jo 1930-luvulla, mutta se julkaistiin vasta 60-luvulla, 20 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Teos on järkyttävä kertomus perheväkivallasta ja alistumisesta, siitä miten väkivaltaisen lapsuuden kokeneet hakeutuvat samaan tilanteeseen aikuisenakin.

Tietynlainen persoonallisuus saa älykkäänkin ihmisen epäilemään itseään ja jäämään tilanteeseen, joka on vaarallinen sekä itselle että lapsille.

Keveämpiä tarinoita sota-ajan Suomesta

Manilla köysi

Veijo Meren vuonna 1957 julkaistu romaani ”Manillaköysi” on helppolukuista proosaa. Teos kertoo jatkosodan ajasta Suomessa, mutta raskaasta aihepiiristään, taisteluista ja selviytymistarinoista huolimatta Meri on onnistunut sisällyttämään tekstiin myös aimo annoksen huumoria. Teoksen päähenkilön, Keppilän Joosen tarina on ikään kuin kehys lyhyille sotakertomuksille, joita lomien ajaksi kotiin palaavat sotilaat kertovat matkallaan.

Missä kuljimme kerran

Kjell Westö ansaitsi vuoden 2005 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan ”Missä kuljimme kerran”. Valtavasta laajuudestaan huolimatta tämä 600-sivuinen teos useine henkilökuvineen on kuitenkin yllättävän kevyttä luettavaa.

Teos kertoo 1900-luvun parin ensimmäisen vuosikymmenen tapahtumista lähinnä Helsingissä asuvien nuorten silmin. Teoksessa sivutaan tuon ajan raskaita aiheita, kuten veljessotaa, mutta keskitytään myös kevyempiin kaupunkilaisnuorten elämänkäänteisiin.

Suomalaismiehiä hulluuden partaalla

Juoppohullun päiväkirja

Juha Vuorisen kirjoittama vuonna 2011 julkaistu ”Juoppohullun päiväkirja” kertoo räävittömän tarinan suomalaisen alkoholisoituneen miehen arjesta. Kirja on kirjoitettu päiväkirjamuotoon.

Se kertoo päähenkilö Juha Bergin kokemuksista, naisseikkailuista ja kyseenalaisista ystävyyssuhteista viinanhuuruisessa maailmassa. Kirja on korutonta kertomaa alkoholismin aiheuttamista ongelmista, mutta Juha Vuorisen kuiva ja musta huumori purevat lukijaan saaden nauramaan kaiken kurjuuden keskelläkin.

Juoksuhaudantie

”Juoksuhaudantie” on Kari Hotakaisen vuonna 2002 julkaistu romaani, jossa seurataan tavallisen keski-ikäisen suomalaismiehen kehityskulkua ja ajautumista lopulta täyteen todellisuudentajun menettämiseen.

Matti Virtanen on kotona perheen kanssa viihtyvä suomalaismies, joka perheensä menetettyään alkaa unelmoida omakotitalosta. Matin mielessä kodin hankkiminen tarkoittaa perheen saamista takaisin. Unelmaa tavoitellessa Matti kadottaa kuitenkin itsensä sekä lopulta kaiken muunkin.

Kaukomailta ammennettua kotimaista kirjallisuutta

Sinuhe Egyptiläinen

”Sinuhe Egyptiläinen” on suomalaisen kirjailijan, Mika Waltarin, Egyptiin sijoittuva suurteos, joka julkaistiin vuonna 1945. Kirjan päähenkilö on ottolapsi, joka ponnistelujensa kautta nousee köyhistä oloista aina faaraon hoviin asti.

Tarina on fiktiivinen, mutta sen kuvaukset Egyptistä voisivat olla tosiakin. Se kertoo elämästä antiikin Egyptissä, faaraoiden kulta-ajasta, mutta myös rakkaudesta ja paremman elämän tavoittelusta.

Sarasvatin hiekkaa

”Sarasvatin hiekkaa” on Turussa syntyneen Risto Isomäen käsialaa. Isomäki on itse toiminut kansainvälisen ympäristö- ja kehitysyhteistyön parissa, mikä näkyy teoksessa.

Kirja kuvaa tapahtumia, jotka voisivat olla realistisia juuri tässä hetkessä, mutta eivät ole vielä käyneet toteen. Teos on fiktiivinen jännityskertomus, jossa tutkijat selvittävät mahdollista jäätiköiden sulamista ja sen vaikutusta aina Intian länsirannikkoa myöten.

  • Suomiklassikoista useat teokset ovat saaneet kotimaisia kirjallisuuspalkintoja.
  • Teokset ovat saaneet tunnustusta on myös ulkomailta.
  • Suosion myötä kirjailijat tekevät Suomea tunnetuksi maailmalla.

Sormusten herra ja Harry Potter ovat kestosuosikkeja

Taru sormusten herrasta

J.R.R. Tolkien kirjoitti ensimmäisen osan kolmiosaisesta teoksesta ”Taru sormusten herrasta” jo vuonna 1937, mutta se on edelleen yksi luetuimmista teoksista kautta maailman. Kyseessä on fantasiamaailmaan sijoittuva teos, jossa on erilaisia kuviteltuja olentoja, kuten hobitteja ja velhoja. Tarinan keskiössä on maaginen, pimeitä voimia omaava valtasormus, joka tulee tuhota. Matkasta kehkeytyykin melkoinen seikkailu.

Harry potter

J.K. Rowlingin koostamassa Harry Potter -sarjassa on seitsemän järkälemäistä osaa, joiden lukemiseen kannattaa uhrata niiden kysymä aika. Kyseessä on genreltään lasten- ja nuortenkirjallisuus, mutta teosten faneissa on varmasti yhtä paljon aikuisia kuin lapsiakin. Fantasiamaailmaan sijoittuva tarina kertoo Harry Potterista, velhosta, joka käy Tylypahkan koulua ja hankkiutuu lukuisiin jännittäviin seikkailuihin taistellessaan tarinan vihollista vastaan.

Lindgreniltä löytyy kevyempiä ja koskettavampia teoksia

Peppi Pitkätossu

Astrid Lindgren ideoi ”Peppi Pitkätossun” tarinaa 40-luvun alkupuolella kertoessaan itse keksimiään satuja tyttärelleen. Varsinainen yhteen koottu teos Pepin seikkailuista ilmestyi vuonna 1945, ja nykyään sen tarinasta saavat käännösten ansiosta nauttia kirjojen ystävät ympäri maailman. Kirja kertoo pikkutyttö Peppi Pitkätossun elämästä ja huolettomasta tavasta kohdata elämän tosiasioita. Mukana tarinassa ovat Pepin ystävät sekä hullunkuriset eläintoverit.

Veljeni leijonamieli

Astrid Lindgrenin ”Veljeni Leijonamieli” on nuorten ja myös useiden aikuisten rakastama klassikkoteos vuodelta 1973. Se on ennen kaikkea kertomus veljesten syvästä yhteydestä, joka ei katkea edes kuoleman kohdatessa. Veljekset Korppu ja Joonatan siirtyvät kuoleman takaiseen sairauksista vapaaseen fantasiamaailmaan, jonka utopistista ja ihanaa elämää häiritsevät kuitenkin hirmuiset valloittajat ja tulta syöksevät lohikäärmeet.

Sanomaa täynnä olevat sarjakuvat kiinnostavat aina

Asterix

René Goscinnyn kuvittama ja Albert Uderzon käsikirjoittama ”Asterix” on ollut jo ensimmäisestä julkaisustaan vuodesta 1959 lähtien sekä nuorten että aikuisten suosikkisarjakuva. Teoksessa seikkailevat gallialaiset soturit Asterix ja Obelix, jotka ovat lähes toistensa vastakohtia niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin. Heidän mukanaan kulkee koira nimeltä Idefix, jolla on usein iso osa seikkailuiden sankarihahmona.

Tintti

Hergén luoma Tintti-hahmo on kaikkien rakastama piirroshahmo, jonka huumoria hersyvät seikkailut viihdyttävät kaiken ikäisiä lukijoita. Alun perin belgialaisessa sanomalehdessä vuonna 1929 julkaistu Tintti-sarjakuva on sittemmin käännetty yli 50 kielelle, ja albumeita on julkaistu ympäri maailman. Päähenkilönä toimiva Tintti on reportteri, joka ajautuu erilaisiin jännittäviin seikkailuihin tutkimusmatkoillaan ystäviensä kapteeni Haddockin ja Milou-koiransa kanssa.

Kunnakset taitavat lasten viihdyttämisen

Tiitiäisen satupuu

”Tiitiäisen satupuu” on koko Suomen rakastama Kirsi Kunnaksen lasten lorukirja, joka julkaistiin vuonna 1956. Lorut toimivat edelleen, ja kirja on tunnettu kielellisestä nerokkuudestaan – siihen kannattaa tutustua, vaikka ei itse enää lapsi olisikaan. Tunnetuimmat runoelmat kertovat tunteellisesta Siilistä ja herra Pii Poosta. Runot ovat täynnä huumoria, mutta niiden riimittely kuulostaa ääneen luettuna myös erittäin rauhoittavalta.

Koiramäen talossa

Mauri Kunnaksen kirjat ovat ilostuttaneet suomalaisten lasten elämää jo vuosikymmenten ajan – ”Koiramäen talossa” ilmestyi jo vuonna 1980. Se on realistinen, mutta humoristinen näkemys Suomen maaseudun elämästä ja siitä, miten maatalon töitä tehdään. Koiramäen kaikki asukkaat ovat oman persoonansa ja sielukkuutensa omaavia koiria, joiden avulla Kunnas opettaa lukijoitaan arvostamaan maamme kansanperinteitä.

Klassikkoteoksia tyttömäisellä teemalla

Pieni runotyttö

Kanadalaisen Lucy M. Montgomeryn ”Pieni runotyttö” vie lukijan Kanadaan, Prinssi Edwardin saarelle, jonne kirjan päähenkilö Emilia sijoitetaan tämän jäätyä orvoksi. Raskaita elämänkäänteitä ja tiukkaa kasvattiperhettään Emilia pakenee kirjoittamiseen. Tästä kehkeytyykin ura, joka vie pois saarelta ja kohti uusia mahdollisuuksia. Teos on suosittu nuorten keskuudessa, mutta teema hyväksytyksi tulemisesta ja paremman elämän tavoittelusta puhuttelevat kaikkia.

Pieni talo preerialla

Vuonna 1935 julkaistu teos ”Pieni talo preerialla” on Laura Ingalls Wilderin kolmas kaikkiaan yhdeksästä kirjasta. Kaikki Ingallsin teokset perustuvat hänen tai hänen miehensä omaan elämään Amerikan keskilännessä 1900-luvun alussa.

”Pieni talo preerialla” kertoo Lauran varhaisimmista vuosista. Se on koskettava tarina perheen selviytymisestä silloinkin, kun uuden alun edessä omaisuutena on vain perheen yhteinen usko tulevaisuuteen.

Fantasiaa ja seikkailuja

Maailman ympäri 80 päivässä

Jules Verneä pidetään yleisesti science-fictionin pioneerina. Hänen vuonna 1872 ilmestynyt romaaninsa ”Maailman ympäri 80 päivässä” on lapsiakin miellyttävä seikkailukertomus siitä, onko tehtävän suorittaminen todella mahdollista.

Kirjan päähenkilö uskoo niin vakaasti onnistuvansa, että on valmis lyömään siitä huomattavan suuren summan vetoa. Matkalla hän kuitenkin joutuu kohtaamaan erilaisia yllätyksiä, ja lukijaa pidetään jännityksessä loppumetreille asti.

Lokki Joonatan

Yhdysvaltalainen Richard Bach kirjoitti teoksensa ”Lokki Joonatan” vuonna 1970. Se on lasten- ja nuortenkirja, joka kertoo nimensä mukaisesti Joonatan-lokin tarinaa.

Joonatan on erilainen lokki, joka pyrkii saavuttamaan jotain mahdotonta, jotain sellaista, mitä muut lokit eivät usko olevan olemassakaan. Itsensä ylittäminen ja täydellisyyden tavoittelu ovatkin tämän ihastuttavan teoksen kantavia teemoja.

Puhuvia hahmoja ja filosofista pohdintaa

Nalle Puh

Nalle Puh on A.A. Milnen ideoima hahmo, joka yhdessä teosten muiden päähahmojen tavoin perustuu hänen oman poikansa pehmoleluihin. ”Nalle Puh” -teos ilmestyi vuonna 1926, ja se on kirjoitettu lyhyiden satujen muotoon, joita Milnen oli tapana keksiä pojalleen. Vaikka kyseessä on satukirja, Nalle Puhin filosofiset pohdinnat saavat aikuisenkin lukijan miettimään maailmaa toiselta kantilta.

Muumipeikko ja pyrstötähti

Tove Jansson on kirjoittanut teoksestaan ”Muumipeikko ja pyrstötähti” useita eri versioita, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946. Teos on lapsille kirjoitettu matka- ja seikkailukertomus Muumipeikon ja Niiskuneidin retkistä.

Matkassa ovat mukana myös Nipsu ja Nuuskamuikkunen, joiden kanssa he pakenevat maata lähestyvältä pyrstötähdeltä. Valloittava teos saa aikuisenkin lapsenmieliseksi ja uppoutumaan taidokkaasti kirjoitettuun tekstiin.

Perinteisten satujen äärellä

Grimmin sadut I-III

J. & W. Grimm kirjoittivat useita lasten satuja, joista ”Grimmin sadut I-III” sisältää teokset ”Ruusunen”, ”Tuhkimo” ja ”Lumikki”.

Nämä ovatkin Grimmin veljesten tunnetuimmat ja myös pidetyimmät sadut. Näille saduille yhteistä on se, että kaikkien päähenkilönä on nuori tyttö, jonka kasvutarinaa kuvataan. Teoksissa on aina jokin dramaattinen käännekohta, mutta ne päättyvät kuitenkin aina onnellisesti.

Fedja-setä, kissa ja koira

1930-luvulla syntynyt Eduard Uspenski kirjoitti useita lastenkirjoja, joiden päähenkilönä toimi kuvitteellinen Fedja-setä. Ehdottomasti suosituin teos on sarjan ensimmäinen kirja ”Fedja-setä, kissa ja koira” vuodelta 1974.

Teoksessa pikkuvanha kuusivuotias Fedja-sedäksi kutsuttu poika muuttaa äitiään uhmatakseen kissansa ja koiransa kanssa lähellä kotia sijaitsevaan pikkukylään, jossa kolmikko aloittaa hassunkurisen ja tapahtumarikkaan seikkailunsa yhdessä perunoita syövän traktorin kanssa.

Fantastista filosofointia ja myyttisiä hahmoja

Pikku prinssi

Antoine de Saint-Exupéry on ranskalainen kirjailija, jonka teos ”Pikku Prinssi” julkaistiin vuonna 1943. Se on lyhyt sadunomainen lasten- ja nuortenkirja, joka kertoo Asteroidi B612:lta saapuvasta hahmosta, Pikku Prinssistä, joka kyseenalaistaa aikuisten asettamat säännöt ja haluaa rikkoa rajoja. Hän pohtii, miksi aikuiset tekevät päättömiä ja järjenvastaisia asioita vain vahvistaakseen oman olemassaolonsa merkitystä.

Naarnian tarinat

C.S. Lewisin ”Narnian tarinat” on seitsemänosainen lastenkirjasarja, jonka fantasiamaailmaan pohjautuva tarina on valloittanut lukijat ympäri maailman. Teoksia onkin käännetty yli 40 kielelle ja myyty yli 100 miljoonaa kappaletta.

Kertomus sijoittuu Narnian kuvitteelliseen maailmaan, johon lapsiryhmä vahingossa ajautuu. Alkaa unenomainen seikkailu, johon mahtuu niin noituutta, pohjoisen mytologiaa kuin ihmisten kanssa kommunikoivia eläimiä.

Todentuntuisia ja fantasiamaailmaan uppoutuvia seikkailuja

Viisikko

Enid Blytonin ”Viisikko”-sarjassa seikkailee kirjailijaan itseensä pohjautuvan hahmon lisäksi neljä muuta nuorta, jotka ajautuvat ratkaisemaan erilaisia rikoksia ja pulmallisia arvoituksia. Kyseessä on 21-osainen nuortenkirjasarja, jonka tarinat ovat hyväntuulisia, joskin jännittäviä.

Kolme sisarusta ja heidän serkkunsa koiransa kanssa tapaavat viettää lomansa sukulaisten luona maaseudulla. Joka kerta he kohtaavat jonkin mysteerin, joka odottaa ratkaisijaansa.

Liisan seikkailut ihmemaassa

Lewis Caroll oli Charles Lutwidge Dodgsonin salanimi, jonka alla hän kirjoitti lähes kaikkien tunteman teoksen ”Liisan seikkailut ihmemaassa”. Maailmanlaajuisesti rakastettu kirja julkaistiin vuonna 1865. Vaikka kyseessä on lastenkirja, siinä on paljon sisältöä, joka avautuu paremmin hieman varttuneemmille lukijoille. Teoksen päähenkilö Liisa lähtee kirjassa seuraamaan valkoista kania, joka vie hänet maanalaiseen seikkailuun.

  • Lastenkirjat sisältävät monesti myös viestejä aikuisille.
  • Vanhatkin teokset tuntuvat lapsista tuoreilta.
  • Mukaansatempaavien satujen avulla herätät lapsessa lukemisen ilon.

”Häräntappoase” ja Vittulanjänkä puhuttelevat nuoria lukijoita

Häräntappoase

Anna-Leena Härkönen kirjoitti merkittävimmän teoksensa, ”Häräntappoase”, ollessaan vain 17-vuotias. Se voidaankin luokitella nuorisoromaaniksi, jossa käsitellään aikuisuuden kynnyksellä olevien henkilöiden keskinäistä dynamiikkaa ja kimurantteja suhdekuvioita.

Päähenkilön Allun lomasuunnitelmat muuttuvat, kun hänen äitinsä passittaa tämän maalle kesän viettoon. Kylässä on kuitenkin muita jumissa olevia nuoria, joiden välille syttyy ystävyyssuhteita ja vähän enemmänkin.

Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä

Vuonna 2001 julkaistu Mikael Niemen kirjoittama ”Populäärimusiikkia Vittulajänkältä” on huumoria hersyvä teos nuorten elämästä Lapissa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Uskonto leimaa edelleen vahvasti pienen kylän asukkaiden elämää ja vaikuttaa myös nuoriin.

Musiikki toimii teoksen punaisena lankana, levyjä kuunnellaan vanhemmilta salassa ja myöhemmin omaa osaamista kokeillaan koulun bändissä. Kirja on hauska, mutta teema kuitenkin koskettava.

Poikia ja tyttöjä kiinnostavat seikkailut

Huckleberry Finnin seikkailut

Mark Twain oli syntymänimeltään Samuel Langhorne Clemens, ja häntä pidetään yhtenä Amerikan suurimmista kirjallisuushistorian vaikuttajista. ”Huckleberry Finnin seikkailut” on nuorten poikien seikkailuista kertova romaani, mutta sen teemat vetoavat kaikkiin lukijoihin.

Teos sijoittuu 1840-luvulle, aikaan ennen sisällissotaa, ja ammentaa tarinansa orjuudesta sekä epävarmuuden ilmapiiristä. Tarinaa vie eteenpäin kuitenkin jännittävä seikkailu Mississipijoella haaksirikkoineen ja yllättävine käänteineen.

Pikku naisia

Louisa May Alcott kirjoitti teoksensa ”Pikku naisia” ja sitä seuranneet kaksi jatko-osaa 1860-luvun Yhdysvalloissa. Teoksessa seikkailevat Marchin perheen neljä tytärtä, jotka asuvat äitinsä kanssa Yhdysvaltojen itärannikolla. Eletään sisällissodan aikaa, ja perheen isä on rintamalla sotilaspappina, joten teoksessa kuvataan perheen naisten pyrkimystä selviytyä keskenään. Teos on tyttökirjaklassikko, jossa kuvataan ihmissuhteita; etenkin sisarusten välistä dynamiikkaa.

Syvemmissä vesissä

Sieppari ruispellossa

J.D. Salingerin ”Sieppari ruispellossa” on teos, jota pidetään yhtenä amerikkalaisen kirjallisuushistorian kulmakivenä. Se kertoo 16-vuotiaan Holden Caulfieldin kamppailusta olla odotusten arvoinen.

Omien virheiden myöntäminen ja vastuun ottaminen on päähenkilölle vaikeaa, ja hän kokee elostelun sekä lopulta pakenemisen ainoaksi vaihtoehdokseen. Teos on nuorisokulttuurin kuvaus 1950-luvun Amerikassa, mutta teemansa puolesta se puhuttelee kaiken ikäisiä lukijoita.

Decamerone

Italialainen Giovanni Boccaccio kirjoitti teoksensa ”Decamerone” 1350-luvun alkupuolella. Kirjassa on 100 erillistä novellia, ja sitä pidetään ensimmäisenä novellikokoelmana.

Teoksen kehystarina kertoo nuorten firenzeläisten ryhmästä, jonka jäsenet lähtevät pakoon kaupungissa riehuvaa epidemiaa. Paossa ollessaan he viihdyttävät toisiaan kertomalla toisinaan melko värikkäitäkin tarinoita, joissa liikutaan kaupungin syntisten houkutusten, murhamiesten ja epäilyttävien hahmojen mukana.

Itsensä tutkiskelua ja hyväksytyksi tulemisen toivo

Sofian maailma

”Sofian maailma” on norjalaisen Jostein Gaarderin teos, joka puhuttaa etenkin nuoria lukijoita, mutta on hyvä teos kaikille filosofiasta kiinnostuneille. Se on ikään kuin oppikirja, sillä se sisältää oikeiden filosofien esittelyjä sekä näiden käsitystä maailmasta.

Teoksen päähenkilö on 13-vuotias norjalaistyttö, joka käy kirjeenvaihtoa filosofin kanssa. Salaperäinen opettaja johdattaa hänet perimmäisten minuuden ja ihmisyyden kysymysten äärelle.

Luolakarhun klaani

”Luolakarhun klaanin” kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel vie lukijan fantasian ja esihistorian välimaastoon teoksessa, jota on vaikea laskea käsistä. Siinä kuljetaan fiktiivisten neandertaalien yhteisöön, jonne päähenkilö joutuu jäätyään orvoksi. Vaikka teos on fiktiivinen, se on kirjoitettu taidokkaan yksityiskohtaisesti.

Kirja kertoo yleismaailmallisista teemoista, kuten hyväksytyksi tulemisesta, rasismista sekä säännöistä ja yhteiskuntanormeista, jotka määrittelevät mitä tahansa yhteisöä.

Todellisten ja fiktiivisten paheiden keskellä

Nancy

”Nancy” on äitinsä Deborah Spungenin 80-luvulla kirjoittama teos tyttärensä elämästä ja kuolemasta ikonisen Sid Viciousin kanssa.

Teos pyrkii tuomaan esiin toisen näkökulman Nancyn elämästä median luoman yksipuolisen huumehuuruisen kuvauksen sijaan. Äiti ei kiistä näiden elementtien esiintymistä tyttärensä elämässä, vaan haluaa kertoa todellisen tarinan tyttärestään ja tämän taisteluista lyhyen elämänsä aikana.

Maa on syntinen laulu

Vuonna 1964 julkaistu Timo K. Mukan ”Maa on syntinen laulu” oli aikanaan lähes pornografinen kuvaus nuoresta seksuaalisen heräämisen kokeneesta naisesta, joka asuu erittäin uskonnollisessa pienessä kylässä keskellä Suomen Lappia. Vaikka Mukan vain 19-vuotiaana kirjoittamaa teosta kritisoitiinkin aikanaan, se on kuitenkin loistava kuvaus niin Suomen kaiken kirjavasta väestöstä kuin jylhästä sekä kunnioitusta herättävästä luonnostakin.

  • Ronskimpi teksti saa nuoret kiinnostumaan kirjoista.
  • Elämänläheiset aiheet saavat uppoutumaan.
  • Tarkasti kuvattuihin henkilöhahmoihin on helppo samaistua.

Sisällä piilevä pahuus

Hohto

Stephen King on yksi kauhun pitelemättömistä mestareista, jonka huipputeoksiin kuuluu hänen vuonna 1973 kirjoittama teoksensa ”Hohto”.

Se on järjestyksessään kolmas Kingin julkaistuista teoksista. Etenkin Kingin alku-uralle ominaisesti ”Hohto” maalaa kuvan rikkinäisestä ihmismielestä, jonka aistiharhat saavat toimimaan vaiston varassa, pahuuden nimissä. ”Hohto” on yli 500-sivuinen teos, joka pitää lukijan piinaavassa otteessaan aina viimeiselle sivulle asti.

Pahuus

”Pahuus” on Jan Guilloun teos, joka kertoo jokaisen ihmisen sisällä horroksessa olevasta pahuudesta. Kun joutuu kokemaan tarpeeksi väkivaltaa jo varhaisella iällä, voima voi vapautua, eikä sitä voida kahlita. Kirjan päähenkilö, kuten kirjailija itsekin, kasvoi väkivaltaisen isän kanssa, ja sama taistelun ilmapiiri jatkuu myös sisäoppilaitoksessa. Teos on raskaasta aiheestaan huolimatta kauniisti kirjoitettu tarina toisenlaisesta elämästä.

Kuka teki sen?

Eikä yksikään pelastunut

Agatha Christien ”10 pientä neekeripoikaa” on saanut nykyaikana kritiikkiä osakseen sen rasistisesta nimestä, joita aikanaan pidettiin kuitenkin hyväksyttävänä. Nimi muutettiin kuitenkin myöhemmin alkuperäiseen asuunsa: ”Eikä yksikään pelastunut”. Teos on murhamysteeri, jonka päähenkilöt ovat keskenään saarella. He pyrkivät yhdessä ratkaisemaan, mitä oikeastaan on tapahtumassa ja kuka oikein on mystisten tapahtumien syypää.

Ruusun nimi

”Ruusun nimi” on Umberto Econ fiktiiviseen keskiaikaiseen munkkiluostariin sijoittuva romaani, joka pitää otteessaan tarinan alkumetreiltä saakka. Kirja kertoo murhamysteereistä, joiden tekijäksi epäillään yhtä veljeskunnan jäsenistä. Teos on täynnä sanaleikkejä sekä viittauksia toisiin suurteoksiin kuten Sherlock Holmesin tarinoihin. Se kertoo 1300-luvun yhteiskunnasta ja antaa todella tarkan kuvauksen luostarielämän arjesta ja ihmissuhteista.

Moraali vastaan ahneus

Rikos ja rangaistus

Vuonna 1866 Venäjällä julkaistu Fjodor Dostojevskin teos ”Rikos ja rangaistus” on koko maailman tuntema klassikko, johon kaikkia muita maailman teoksia verrataan. Siinä yhdistyvät niin arvomaailman ja etiikan tutkiskelu, rakkaustarina kuin perinteinen murhamysteerikin.

Teoksen päähenkilö Raskolnikov ajautuu tekemään rikoksen vain osoittaakseen omaa erinomaisuuttaan. Lain koura kuitenkin tavoittaa tämän, ja hän joutuu lopulta vastaamaan teoistaan.

Kuolleet sielut

Nikolai Gogolin ”Kuolleet sielut” julkaistiin Venäjällä vuonna 1842 – aikana, jolloin Gogolin tai muidenkaan satiirikkojen tekstejä ei mielletty sopiviksi. ”Kuolleet sielut” kertoo tarinan valtion virkamiehestä, joka kiertää

Venäjän maaseutuja ostaen itselleen kuolleiden maaorjien listoja, kuolleita sieluja, joista aiheutuu omistajilleen kuluja. Teoksen teemana on nopea rikastuminen moraalista piittaamatta ja se, saako ihmisen omatunto lopulta hänestä otteen.

Pahan vaiston varassa

Kärpästen herra

William Goldingin esikoisromaani ”Kärpästen herra” on kirjailijan pidetyin ja luetuin teos. Goldingille tyypillisesti teoksessa pohditaan ihmisen moraalikäsitystä sekä piilevää pahuutta.

Teoksen päähenkilöinä on viisi englantilaista teinipoikaa, jotka joutuvat lento-onnettomuuden vuoksi selviytymään keskenään luonnon armoilla. Jännittävänä alkanut seikkailu saa pian hahmojen synkemmät vaistot heräämään, ja lukijaa piinaava jännitys kohoaa lopulta huippuunsa.

Eedenistä itään

Steinbeckin ”Eedenistä itään” on ihmismielen tutkimusmatka: teoksessa kaivaudutaan ihmisen pohjimmaiseen pahuuteen. Jo Raamatusta tuttu tarina kaksospojista, joista toinen on hyvä, toinen paha, saa pohtimaan voivatko erilaiset käyttäytymismallit periytyä, vai onko kyse siitä, miten näiden tekojen toistamista jatketaan.

Pahuudesta kertoo myös Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”, joka joutuikin aikanaan rankan sensuurin hampaisiin.

Hyvä dekkari sopii joka tilanteeseen

Miehet, jotka vihaavat naisia

Stieg Larssonin vuonna 2005 julkaistu ”Miehet, jotka vihaavat naisia” on kirjailijan Millenium-trilogian ensimmäinen osa ja perinteinen rikosromaani, mutta sen kirjoitustyyli pitää otteessaan. Päähenkilö Mikael Blomkvist tutkii katoamistapausta, joka osoittautuukin monikerroksiseksi jännitysnäytelmäksi. Myöskään Sir Arthur Conan Doylen ”Baskervillen koira” ei tuota pettymystä. Se on klassinen Sherlock Holmes -salapoliisiromaani, jossa ratkotaan 1800-luvun loppupuolen Englannissa tapahtunutta rikosta.

Syvä uni

Raymond Chandlerin vuonna 1939 julkaistu teos ”Syvä uni” on ensimmäinen seitsemän kirjan sarjasta, jossa seikkailee yksityisetsivä Philip Marlowe.

Teos on noir-tyylinen rikosromaani, joka sijoittuu Hollywoodiin, eikä Chandler jätä käyttämättä tilaisuutta kertoa tuon ajan glamourista ja julkisuuskuvan tärkeydestä. Teos kuvaa kuitenkin myös Hollywoodin pimeitä kujia ja taustalla piilevää pahuutta, jonka ilmentymiä etsivä Marlowe pyrkii selvittämään.

Jännitys pitää otteessaan

Da Vinci -koodi

Dan Brownin ”Da Vinci -koodi” on jännitysromaani, jossa yhdysvaltalainen professori Robert Langdon lähtee ikiaikaisen mysteerin perään. Kyseessä on Graalin maljan etsintä ja mahdollisen Jeesuksen sukulinjan selvittäminen. Langdon huomaa pian olevansa mysteerien ja symbolien sekä pahojen voimien ympäröimänä: ne yrittävät estää häntä löytämästä totuutta. Teos perustuu väitteisiin Leonardo Da Vincin teoksiin piilotetuista vihjeistä.

Lumen taju

”Lumen taju” on Peter Hoegin vuonna 1992 julkaisema tulevaisuuden maailmasta kertova vauhdikas jännitysromaani, joka tulee nielaistua yhtenä palana.

Tapahtumat sijoittuvat Grönlantiin, ja teos kuvaakin hienosti jäämeren mystistä maisemaa ja hyisten seutujen karua elämää. Tarina alkaa epäillyn rikostapauksen selvittelynä, ja lopulta teoksen päähenkilö löytää itsensä keskeltä huumevyyhteä sekä sitäkin pimeämpiä salaisuuksia.

Kukin pakenee omasta syystään

Vanki nimeltä Papillo

”Vanki nimeltä Papillon” on Henri Charrieten kirjoittama teos vuodelta 1969. Kirja perustuu osittain Charrieten omakohtaisiin kokemuksiin, vaikkakin kirjan realismi on kyseenalaistettu useampaan otteeseen. Päähenkilö Papillon tuomitaan elinkautiseen vankeuteen väärin perustein, mistä alkaa jännittävä pakomatka aina Ranskan Guineasta Etelä-Amerikkaan.

Papillon on joka tapauksessa rikollinen, ja teoksessa pohditaankin sitä, miten tekonsa voi hyvittää ja palautua osaksi yhteiskuntaa.

Exodus

”Exodus”-teoksen kirjoittaja Leon Uris on poiminut teoksen nimen samannimisestä laivasta, joka kuljetti juutalaisia pakomatkallaan Palestiinaan. Teos kertookin osittain historiaan perustuvaa tarinaa Israelin valtion synnystä.

Sen poliittisesta sävystä ja historiaviittauksista huolimatta kyseessä on fiktiivinen teos, jollaisena se tulee myös lukea, vaikka kuvaukset Palestiinan juutalaisten siirtokuntien rakentamisesta ja sorrosta ovatkin käsinkosketeltavan todentuntuisia.

Ajatuksia herättäviä tarinoita eri aikakausilla

Hamlet

William Shakespearen yksi tunnetuimpia näytelmiä on 1600-luvun alussa julkaistu ”Hamlet”. Teos kertoo traagisen tarinan Tanskan prinssistä, joka kotiin palattuaan tapaa isänsä haamun.

Haudan takaa puhuva isä kehottaa poikaansa kostamaan murhansa, mistä alkaa todellinen juonien vyyhti. Teos on helppolukuinen runomuodosta huolimatta, ja sen jännittävä tarina sekä taustalla piilevä rakkaustarina Hamletin ja Ofelian välillä kiinnostaa edelleen lukijoita.

Sivullinen

Albert Camus kirjoitti teoksensa ”Sivullinen” aikana, jolloin sodat leimasivat Euroopan ihmisten elämää, ja tämäkin teos ammentaa sodan traumoista sekä ihmisten ahdistuneisuudesta.

Teoksen päähenkilö, nuori algerian-ranskalainen Mersault antaa itsestään kuvan täydellisen välinpitämättömänä ja tunteettomana ihmisenä, mitä hän ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Teos kertoo henkilökuvan kautta poliittisesta ilmapiiristä sekä ihmisen olemassaolon mitättömyydestä.

Mielen pimeimmät onkalot

Oikeusjuttu

Franz Kafkan ”Oikeusjuttu” on julkaistu jo vuonna 1925, mutta se voisi aivan hyvin kertoa tämän päivän tapahtumista. Päähenkilöä Josef K:ta syytetään rikoksesta, jota ei kuitenkaan koko kirjan aikana kerrota lukijalle. Se ei olekaan tarpeen, sillä teos pyrkii tutkimaan ihmismielen järjettömyyttä ja toisinaan meille niin ominaista epäloogista käyttäytymistä enemmän kuin rikosta itseään.

Uhrilampaat

Thomas Harris on jännityksen mestari, mikä käy ilmi myös hänen vuonna 1988 julkaisemassa teoksessaan ”Uhrilampaat”.

Vaikka tästäkin teoksesta on tehty filmatisointi, kirjan lukemalla saa vielä enemmän irti päähenkilön Hannibal Lecterin juonista ja häntä tutkivan käyttäytymistieteitä opiskelevan analyytikon Clarice Starlingin ajatuksista. Juoni on piinaava, ja tarina vie mukanaan sairaan mielen käsittämättömiin syövereihin.

Kurjuuden keskellä

Kurjat

Victor Hugon ”Kurjat” sijoittuu 1800-luvun alkupuolen Ranskaan, jossa ihmisten olot eivät ole kehuttavat ja etenkin rikollisten tilanne varsin kovaosainen. Teoksen päähenkilö Jean Valjean kulkee tragedioiden leimaaman matkan kurjuudesta aina tarinan hyväntekijäksi.

Realistisista kurjuuden kuvauksistaan huolimatta teos on myös hyvin filosofinen. Se pohtii ennen kaikkea etiikkaa ja sitä, voiko yhden uhrata useamman pelastumisen edessä.

Punainen viiva

Ilmari Kiannon ”Punainen viiva” on todellinen Suomi-kuva raadollisesta elämästä syrjäisessä Kainuun korpimetsässä. Teos kertoo Topi ja Riika Romppasen elämästä kurjuuden keskellä, pelosta, epävarmuudesta yhteiskuntaa kohtaan, mutta myös toivon pilkahduksesta tulevaisuuden edessä. vaikka teksti on paikoin jopa hyvin inhorealistista, ihmismielen tuntoja ja yhteiskunnan toimia käsitellään myös symboliikan avulla, ja luontokuvaukset tuovat tekstiin toisenlaista syvyyttä.

  • Klassikkojännäriä ei voida laskea kädestä ennen kuin viimeinenkin sivu on luettu.
  • Taitavat dekkarikirjailijat saavat lukijan epäilemään itseäänkin.
  • Parhaat kirjat näyttävät useamman erilaisen puolen asioista.

Juutalaisvainon keskellä

Nuoren tytön päiväkirja

”Nuoren tytön päiväkirja” on Anne Frankin todellinen päiväkirja, johon tuolloin 13-vuotias juutalaistyttö kirjoitti kokemuksistaan ja tunteistaan 40-luvun Euroopan myllerryksessä. Kirja kertoo karusta todellisuudesta, jossa nuoren Annen ei ole turvallista elää.

Päiväkirja on muotoiltu kirjeiksi, joita hän kirjoittaa mielikuvitusystävilleen. Anne Frankin elämä loppui keskitysleirille, mutta hänen päiväkirjansa säilyi kertoakseen ajasta, jota on tänä päivänä vaikea kuvitella.

Peltirumpu

Günther Grassin ”Peltirumpu” julkaistiin vuonna 1959, jolloin sitä pidettiin häpeällisenä ja pornografisenakin teoksena. Vaikka kirjassa kuvaillaan useita aivorikoksia ja epäsiveellistä käytöstä, se ei ole kuitenkaan teoksen kantava voima.

Kirja kertoo kansallissosialismin kasvusta ja sen vaikutuksista Euroopassa elävään lapseen, jonka ainut syntymäpäivälahjatoive vuodesta toiseen on peltirumpu. Niitä myyvä juutalainen kauppias jää sodan vaikutuspiirin keskelle.

Vankileirin varjossa

Vankileirien saaristo

Aleksandr Solzhenitsyn kirjoitti teoksensa ”Vankileirien saaristo” omiin kokemuksiinsa perustuen, mikä tekee teoksesta entistä ravisuttavamman kokemuksen. Kirja vie Neuvostoliittoon vankileirille.

Se kuvaa nälkää ja hyytävän ankeita olosuhteita, joista aiemmin tavallista elämää viettäneet ihmiset yhtäkkiä löytävät itsensä. Solzhenitsyn itse on kirjallisuuden Nobel-voittaja, mutta kun ”Vankileirien saaristo” julkaistiin vuonna 1974, hänet karkotettiin kotimaastaan.

Puhdistus

Sofi Oksanen voitti vuoden 2008 Finlandia-palkinnon teoksellaan ”Puhdistus”. Kirja kertoo tarinan, joka perustuu Viron historiallisiin tapahtumiin kolmen sukupolven aikana. Se kuvaa naisen asemaa Virossa ja sitä, miten kaikki on muuttunut sotavuosista, mutta pohtii, onko siltikään mikään toisin.

Oksanen kertoo raadollisesti vankileirien uhasta, mutta toisaalta vahvoista persoonista, jotka uskovat, että kaikesta selvitään.

Ritareita ja muskettisotureita

Don quijote

Miquel Cervantesin kirjoittama. 1600-luvun alkupuolella julkaistu ”Don Quijote” on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Se on humoristinen kertomus miehestä, joka haluaa olla ritari ja näkee elämän sekä muut ihmiset juuri sellaisina kuin itse ne kuvittelee. Tämä seikkailuromaani vie 1600-luvun Espanjaan, ja se on kertomus yhden miehen taistelusta koko maailmaa vastaan.

Kolme muskettisoturia

Alexandre Dumasin teos ”Kolme muskettisoturia” perustuu Ranskan aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n muskettisotureihin. Niihin kuului myös d’Artagnan, johon kirja löyhästi perustuu.

Kirjan d’Artagnan ja hänen kumppaninsa seikkailevat 1600-luvun loppupuolen Ranskassa, ja päähenkilön pyrkimykset päästä liittymään kuuluisiin muskettisotureihin lopulta palkitaan. Teoksessa liikutaan Ranskan lisäksi myös Englannissa, jossa juonittelulta ja rakkaustarinoiltakaan ei voida välttyä.

Eeppiset sotateokset

Odysseia

”Odysseia” on eeppinen kertomus Troijan sodasta palaavasta miehestä, Odysseiasta ja hänen seikkailuistaan antiikin Kreikassa.

Odysseia kohtaa matkallaan vastoinkäymisiä ja hirviöitä, jotka hänen tulee kukistaa päästäkseen kotiin vaimonsa ja poikansa luokse. Teoksen on arveltu olevan kirjoitettu Kreikassa noin 700eaa, ja sen kirjoittajaksi on epäilty tuon ajan tunnettua runolaulaja Homerosta, mutta virallista tietoa tekijästä ei ole.

Sota ja rauha

”Sota ja rauha” on venäläisen Leo Tolstoin suurteos vuodelta 1896. Se on järkälemäinen 1500-sivuinen teos, jonka kirjoittaminen kesti useamman vuoden ajan. Kirja kertoo sodasta, jota käytiin Ranskan ja Venäjän välillä vuonna 1812 Napoleonin hyökättyä Venäjälle. Osa Tolstoin teoksen hahmoista ovat todellisia, osa fiktiivisiä. Teos haluaa näyttää sodan toisen puolen, mässäilemättä sen kauhulla ja ihannoimatta sotilaita.

Sodan keveämpi puoli

Teurastamo 5

Kurt Vonnegut on yhdysvaltalainen kirjailija, jonka kuuluisin teos ”Teurastamo 5” kertoo kirjailijan omista kokemuksista vuoden 1945 pommituksista Dresdenissä. Teos kertoo kirjailijan kokemasta sotavankeudesta, mutta Vonnegut on löytänyt kirjaan keveyttä ironiasta, jota hän tilanteestaan löytää.

Teos on totuuspohjastaan huolimatta fiktiota, minkä lukija huomaa viimeistään, kun teoksen päähenkilö joutuu yllättäen avaruusaluksen kaappaamaksi.

Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa

1920-luvun Tšekkoslovakiassa julkaistu ”Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa” sai aikanaan osakseen niin kiitosta kuin halveksuntaakin. Jaroslav Hasekin hakikin teoksellaan tarkoituksella ristiriitaisuutta, jota sotiva Eurooppa kaipasi.

Kirja kritisoi sotaa ja esittää huumorin keinoin, miten korkea-arvoinen asema ei välttämättä ole merkki älykkyydestä. Teoksen hilpeä ja juonikas päähenkilö seikkailee sotatantereiden liepeillä, joutumatta kuitenkaan itse tositapahtumien keskelle.

Oikea ja utopistinen sota

Sadan vuoden yksinäisyys

”Sadan vuoden yksinäisyys” on Nobel-palkinnon voittaneen Gabriel García Márquezin romaani, joka julkaistiin vuonna 1967.

Se sijoittuu Márquezin omalle kotiseudulle Kolumbiaan, mutta tapahtumapaikkana on fiktiivinen kylä, jonka asukkaiden yliluonnollista elämää kirjassa kuvataan. Osa henkilöistä elää useiden sukupolvien ajan, ja heillä on myös muita käsittämättömiä kykyjä. Samalla teos pureutuu latinalaisen Amerikan nurjaan puoleen sotineen ja joukkomurhineen.

Vuonna 1984

George Orwellin vuonna 1949 julkaistu romaani ”Vuonna 1984” kertoo utopistisen käsityksen vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa yhteiskuntaa johtaa uuden ajan diktaattori.

Kansalaisten ajatuksia pyritään hallitsemaan valheellisia ja keksittyjä tosiasioita syöttämällä. Ihmisten toimia valvovaa isoveljeä ei pääse pakoon, vaan ihmiset ovat menettäneet täysin mahdollisuuden yksityisyyteen. Kirjassa liikutaan uuden valtion, Oseanian, alueella ja soditaan toisten maiden kanssa.

Kaikki avaruuteen!

Linnunradan käsikirja liftareille

Douglas Adamsin ”Linnunradan käsikirja liftareille” kirjoitettiin aluksi kuunnelmaksi BBC:lle, mutta sittemmin Adams kirjoitti sen romaanin muotoon ja jatkoi aihepiiriä vielä seuraavien neljän teoksen verran. Tarina vitsailee tieteisromaanien kustannuksella ja valloittaa lukijan huumorillaan. Päähenkilönä on englantilaissyntyinen Arthur Dent, joka matkustaa outojen matkakumppaniensa kanssa ympäri galaksia. Teos toimii kuvitteellisena oppaana näiden avaruusmatkojen tekemiseen.

Avaruusseikkailu 2001

Arthur C. Clarke kirjoitti teoksensa ”Avaruusseikkailu 2001” vuonna 1969 samaan aikaan, kun hän laati elokuvakäsikirjoitusta samannimistä Stanley Kubrickin ohjaamaa elokuvaa varten. Kirja on Clarkelle tyypillisesti tieteisromaani, jossa tulevaisuuden ihmisen matka avaruuteen tekemään tutkimuksiaan saadaan kuulostamaan helpolta reissulta.

Teoksessa käsitellään tälläkin hetkellä tapetilla olevaa koneiden älykkyyttä ja mahdollisuutta saavuttaa inhimillisiä piirteitä.

Toinen todellisuus

Säätiö

Isaac Asimovin teos ”Säätiö” on aikahyppyjä ja tulevaisuuden ennustamista käsittelevä tieteisromaani, joka julkaistiin vuonna 1951. Se on yksi seitsenosaisesta kirjasarjasta, jonka kaksi varhaisimmista vaiheista kertovaa teosta on kirjoitettu jälkikäteen. Kirjan voi myös lukea itsenäisenä teoksena, mutta parhaan käsityksen Asimovin mielenkiintoisesta ja jännittävästä tulevaisuuteen tarinasta saa lukemalla sen kaikki osat järjestyksessä.

Lasihelmipeli

Eräs vaikuttavimmista 1900-luvun kirjailijoista on Herman Hesse, joka sai tunnustuksena työstään kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1946 vain kolme vuotta sen jälkeen, kun ”Lasihelmipeli”, yksi Hessen parhaimmista teoksista ilmestyi.

Romaani sijoittuu yhteisöön, joka on muusta väestöstä irrallaan omine lakeineen ja käyttäytymistapoineen. Kirjassa yhdistyvät kauniisti eri tieteen ja taiteen lajit sekä alkemia, jumaluus ja henkisyys.

Erilaisten vanhempien varjossa

Seitsemännen portaan enkeli

”Seitsemännen portaan enkeli” on Frank McCourtin kirjoittama omakohtainen muistelmateos lapsuusajastaan Irlannissa. McCourt oli yksi monilapsisen perheen pojista, jotka elivät alkoholisti-isän ja vahvasti katolisen yhteisön pelossa. Teos ei ole kuitenkaan nyyhkytarina lapsuuden kurjuudesta, vaan todentuntuinen kuvaus siitä, minkälaisena elämä tuon ajan lapsen silmissä näyttäytyi. Kirjassa on myös häivähdys huumoria ja itseironiaa.

Garpin maailma

John Irvingin teos ”Garpin maailma” ilmestyi vuonna 1980 ja se kertoo 70-luvun amerikkalaisnaisten asemasta päähenkilön Jenny Fieldsin näkökulmasta. Fields kirjoittaa miesvihaa lietsovan teoksen, jonka ansiosta hänestä tulee feministien roolimalli.

Garp on Jennyn poika, jonka elämää ensin äitinsä ja sittemmin oman perheensä kanssa käsitellään teoksessa. Kirja käyttää huumoria tehosteenaan, vaikkakin ollaan elämän raadollisten kysymysten äärellä.

Erakkomiesten elämää

Vanhus ja meri

Ernest Hemingwayn kuuluisin romaani on vuonna 1952 julkaistu ”Vanhus ja meri”, jonka tarinalle hän sai idean omilta venereissuiltaan. Päähenkilö on jo iäkäs kuubalainen kalastaja, jonka elämästä, tuttavuuksista ja kalastusreissuista kirjassa kerrotaan. Teoksen teemana on ihmisen pienuus maailmankaikkeudessa ja päähenkilön pyrkimykset voittaa haasteensa, olivatpa esteet sitten oikeita tai vain oman mielen kehittämiä.

Isä Camillon kylä

Guareschi Giovannin teos ”Isä Camillon kylä” tunnetaan etenkin siitä tehdystä televisiosarjasta. Lukemalla kirjasarjaa saadaan kuitenkin vielä parempi kuvaa toisen maailmansodan jälkeisestä elämästä Italian maaseudulla. Päähenkilö on paikallinen kirkkoherra, jonka vähäeleinen, mutta sarkastinen ote tuo teokseen huumoria. Teos ammentaa kuitenkin tuon ajan poliittisesta ilmapiiristä ja pyrkii löytämään elämään sisältöä ja toivoa uskonnosta.

  • Sotatarinat koskettavat lukijaa.
  • Avaruus ja keinoäly tulevat lisääntymään klassikkoteosten teemoina.
  • Kirjat kertovat sellaisia palasia historiasta, joita ei opeteta koulussa.

Rakkautta Englannin nummilla

Ylpeys ja ennakkoluulo

Jane Austenin vuonna 1813 julkaisema ”Ylpeys ja ennakkoluulo” on jo lähes kaikkien tuntema kirjallisuuden klassikko. Se on romanttinen tarina, jonka taustana ovat 1800-luvun Englannin maaseutumaisemat kartanoineen ja nummineen.

Tarinassa kerrotaan Bennetin perheen tytärten edesottamuksia ja heidän haaveistaan unelmien miehen löytämiseksi. Teos käsittelee sitä, mihin turha ylpeys usein johtaa: tavoitteet saattavat jäädä saavuttamatta.

Humiseva harju

Emily Bronte on lahjakkaan Bronten sisarusparven menestynein kirjailija, vaikka hänen kuuluisin teoksensa ”Humiseva harju” nousi varsinaiseen suosioon vasta kirjailijan kuoltua. Teos sijoittuu Bronten sisaruksille tyypillisesti Englannin karun kauniisiin nummimaisemiin.

Kirja kertoo siitä, miten yhteiskunnan ja päähenkilöiden omat odotukset vaikuttavat heidän päätöksiinsä, jopa rakkausasioissa. Teoksen traagisuutta lisää sen sisältämä, lukijan yllättävä väkivalta.

Rakkautta yhteiskuntarajojen yli

Kotiopettajatteren romaani

Charlotte Brontën teos ”Kotiopettajattaren romaani” on romanttinen kertomus kuningatar Viktorian ajan Englannista. Se kertoo tarinan köyhästä nuoresta naisesta, joka päätyy suureen kartanoon kotiopettajattareksi ja rakastuu kartanon herraan.

Teos käsittelee yhteiskuntaluokkien eroa ja sen vaikutusta elämän valintoihin sekä naisen itsemääräämisoikeutta vanhoillisessa yhteiskunnassa. Kirjasta ei kuitenkaan puutu myöskään rakkautta, jännitystä sekä yllättäviä käänteitä.

Tuulen viemää

”Tuulen viemää” on lähes jokaisessa maassa tunnettu klassikkokirja. Sen kirjoittaja on Margaret Mitchell, ja se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1936.

Teos sijoittuu Amerikan etelävaltioiden plantaaseille. Sen nuori 17-vuotias päähenkilö, Scarlett O’Hara on tyyppiesimerkki etelän rikkaasta tytöstä ja hänen traagisesta rakkauselämästään. Teos oli jo aikanaan erittäin pidetty ja se voitti muun muassa Pulizer-palkinnon julkaisuaan seuraavana vuonna.

Rakkautta ja petoksia

Anna Karenina

Leo Tolstoin teos ”Anna Karenina” kertoo tarinan Moskovan seurapiireihin kuuluvista pariskunnista, jotka ovat hyväosaisuudestaan huolimatta kaikki omalla tahollaan onnettomia. 900-sivuinen romaanijärkäle kertoo uskottomuudesta, petoksista ja pettymyksistä, mutta myös ylitsevuotavasta rakkaudesta ja siitä, mitä se saa tekemään.

Päähenkilön Annan onneton avioliitto saa hänet ajautumaan suhteeseen kreivi Vronskin kanssa, mikä kuitenkin johtaa traagisiin tapahtumiin.

Olemisen sietämätön keveys

Milan Kunderan ”Olemisen sietämätön keveys” ilmestyi vuonna 1984. Sen tarina vie 60-70-lukujen taitteeseen Itä-Eurooppaan, jossa neuvostojoukkojen pelko on läsnä kaiken aikaa.

Teema sopii erinomaisesti myös nykylukijalle, sillä teoksessa pohditaan sitä, voisiko pienestä ja pysähtyneestä elämästä nauttia enemmän kuin kaaoksesta ja kiireestä. Kerrontatyyli on psykologinen ja pohtiva, mutta petos ja turmeleva rakkaus pudottaa takaisin arkipäivään.

Tosirakkautta vai itserakkautta?

Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin

Paulo Coelho on kansainvälisesti tunnetuin brasilialainen kirjailija, jonka teoksia on käännetty lähes kaikille kielille. ”Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin” on päähenkilöiden matkaan ja kehityskulkuun pohjaava teos. Se kertoo tosirakkaudesta, menetyksestä sekä ilosta ja siinä on Coelhon romaaneille tyypillinen uskonnollinen pohjavire. Lukija löytää teoksesta helposti yhtymäkohtia omaan elämäänsä ja inspiraatiota suhtautua tulevaisuuteen rohkeasti.

Dorian Grayn muotokuva

Oscar Wilden kulttiromaanin asemaan noussut ”Dorian Grayn muotokuva” julkaistiin 1800-luvun lopulle tyypillisesti ensin sarjana lehdessä ja vuonna 1891 myös kirjana.

Teos on häpeilemätön kertomus viktoriaanisen ajan paheista, mutta taustalta löytyy ikuinen dilemma siitä, ettei ihminen aina ymmärrä omaa parastaan. Päähenkilö esittää teoksessa itserakkaan toiveen, joka toteutuu, muttei lopulta kuitenkaan tuo toivottua onnea hänen elämäänsä.

  • Rakkautta käsitellään monin eri tavoin klassikkokirjallisuudessa.
  • Rakkausromaaneistakin voi löytää syvempiä teemoja.
  • Kirjallisuuden mestarit osaavat rakkauden kielen.

Yhteenveto

Klassikkoteoksia on aina mukava lukea ja osa niistä kestää useammankin lukukerran. Kirjat tarjoavat upean tavan matkustaa ajassa, hypätä toisen ihmisen saappaisiin tai uppoutua oman mielen syövereihin.

Vaikka sivustollamme esitellyt teokset poikkeavat toisistaan niin kerronnaltaan, genreltään ja tyyliltäänkin, niillä on myös jotain yhteistä – ne ovat kaikki sekä eniten luettujen että pidetyimpien kirjojen listalla!


Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *